Lapinlahti, Väärnin pappila: Syntymäkoti
Pappila, jossa Aho syntyi vuonna 1861.
Esimerkkiseura: Juhani Ahon ystävät on kuvitteellinen seura, ei oikea yhdistys, eikä sillä ole yhteyttä Juhani Ahon Seuraan tai Aho-museoihin. Teokset, äänikirjat ja kuvat ovat tekijänoikeudesta vapaita.
Juhani Aho (oik. Johannes Brofeldt, 1861–1921) kirjoitti suomalaisesta elämästä uuden ajan kynnyksellä: rautatiestä, lampusta, pappiloista ja erämaan taloista. Hänen kielensä on selkeää ja lämmintä, ja moni hänen kertomuksistaan on edelleen hauska lukea.
Nuorena hän oli realisti ja sanomalehtimies, myöhemmin lyyrisempi kertoja ja lyhyiden lastujen mestari. Hän asui pitkään Tuusulanjärven rannalla, jonne syntyi hänen ympärilleen taiteilijoiden yhteisö.
Elämän tärkeimmät vuodet ja teosten ilmestymisvuodet. Teosten nimistä pääset lukemaan ne.
Johannes Brofeldt syntyy 11.9. pappilassa. Lapsuus Iisalmessa.
Kuopion lyseon jälkeen opinnot alkavat Helsingissä.
Muun muassa Siihen aikaan, kun isä lampun osti.
Ensimmäinen pitkä kertomus tekee Ahosta tunnetun.
Romaani nuoren naisen unelmista pappilassa.
Aho on Päivälehden perustajia. Helsinkiin ilmestyy.
Puolisoksi taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt.
Papin tyttären jatko-osa ilmestyy.
Perhe muuttaa Tuusulanjärven rantaan Järvenpäähän. Panu ilmestyy.
Ensimmäinen ehdotus Nobelin palkinnon saajaksi, lisää 1910–1920.
Brofeldt ottaa sukunimekseen kirjailijanimensä Aho.
Myöhäisen kauden pääteos ilmestyy.
Aho kuolee 8. elokuuta ja haudataan Iisalmeen.
Teoksia saa vapaasti julkaista, lukea ja äänittää.
Tiedot on koottu Kansallisbiografiasta, Nobel-säätiön ehdokasarkistosta ja Project Gutenbergin teostiedoista. Tekstit on kirjoitettu seuran omin sanoin.
Viisi teosta on luettavissa ja kolme kuunneltavissa ilmaiseksi.